torstaina, syyskuuta 07, 2006

Hirtti se kiinni

Jalkapallon Em-karsinnat ovat viimeistään nyt herättäneet kansan kesälomilta. Saksalainen on siirtynyt jälleen arkeen, eli olutpullon ja television ääreen. Monesta kotikatsomosta löytyy nykyään myös Saksan lippu; usein ensimmäinen, jonka elossa oleva sukupolvi on omistanut.

Myös meidän eilisessä kotikatsomossa viidellä herralla oli mukana kokonaista neljä Saksan lippua. (Kolme niistä oli ostettu tänä kesänä.) MM-kisojen aikaan eräät kyselivät, että hirttääkö se kanssallismielisyys nyt kiinni. Näinhän tässä on käynyt. Monessa Saksalaisessa kodissa roikkuu edelleen Saksan lippuja ikkunoissa. Myös puutarhoissa, autoissa, mainoksissa ja tuotteissa näkee entistä enemmän versioita musta-puna-kultaisesta kansallis-symbolista.

Vähän hassua on ettei näille lipuille oikein ole paikkoja. Suomessahan on lipputangot. Siistit ja arkkitehdin sijoittamat pylväät, joissa lippuja liehuttaa. Täällä ei moista perinnettä enää muisteta. MM-kisojen aikaan ne harvat tehtaat, jotka Saksan lippuja tekivät olivat kysynnästä yllättyneitä ja liputusperinne on elänyt lähinnä valtiollisissa virastoissa ja bensa-asemien esso-lipuissa.

Lopullisen vakuuttunut kansallistunteen kiinni hirttämisestä olin sen jälkeen, kun San Marinossa Saksalaiskannattajat lauloivat yhteen ääneen ja komealla äänellä kansallishymniään pelin aikana kuten englantilaiset ikään. (On muuten hyvin hellyyttävä kokemus kun 50 000 englantilaisäijää laulaa God Save the Queen) Arvioidessa tämän Saksalaisten eleen merkitystä täytyy muistaa, että että ennen MM-kisoja keskivertosaksalainen tuskin muisti kansallishymninsä sanoja -sävelen ehkä.

Urheilu on siis todellakin muuttanut saksalaisten kansallista itsetuntoa. Herättääkö se sitten pelkoa vai myötäiloa jääkööt kunkin itse päätettäväksi. Itse olen äärettömän iloinen Saksalaisten puolesta, jotka nyt häpeilemättä tuntevat ylpeyttä ja yhteenkuuluvuutta kansallisuudestaan. Samaan aikaan on jännä nähdä mitä tapahtuu, kun 60 vuotta vakan alla pidetyt kansallisylpeyden tunteet pääsevät valloilleen.

Ai niin. Suomikin pääsi otsikoihin! Saksa on ennen tätä iltaa viimeksi voittanut 13-0 vuonna 1940. Leipzigissa pelatussa matsissa vastassa oli Suomi, jossa tuolloin vallitsi välirauha. Saksan suurin kaupunki oli Pariisi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No nyt minä sen huomasin; Tämä blogi ei enää päivity. Voihan pökäle.

Juho kirjoitti...

No perhana Jussukka, nythän sää sen huomasit. Kyllä se taas päivittyy, kun vähän malttaa.