Oktoberfest

Saksa on täynnä kaupunkijuhlia eli Stadtfestejä. Näissä jokaisessa Stadtfestissa on olutteltta, jonkinlaista perisaksalaista musiikkia sekä muuta ohjelmaa: teatteria, huvipuistoa, esityksiä ja ennen kaikkea ihmisiä. Miksi tässä kaupunkijuhlien kotimaassa juuri Oktoberfest on se, jonka me kaikki tunnemme? Nyt kun olen siellä käynyt, niin ymmärrän tämän vielä huonommin.

Saavuimme paikalle "oluenjuonnin kehtoon" lauantai-iltapäivänä, ja näky oli koko lailla samanlainen kuin Kiliani Volksfestillä, tosin 10 kertaa suurempana. Alue on huvipuisto. Siellä on maailmanpyörät, vuoristoradat, kummitusjunat, ja kaikki vempeleet, jotka eivät sovi oluen juonnin kanssa yhteen. Näiden härveleiden ja huonosti järjestettyjen julkisten käymälätilojen lisäksi siellä täällä löytyy oluttelttoja. Tai no. Ennemminkin niitä voisi kutsua oluthalleiksi. Sanotaan, että pienimmät teltat lienivät noin Rinkelinmäen Ritarihallin kokoisia, eikä niiden pystyttämiseen oltu kyllä telttakangasta käytetty.

Jokaisen teltan oven edessä on lappu: "Pääsy toistaiseksi kielletty, koska tila on täynnä." Jokaisen tällaisen lapun alla parveili pari sataa Italialaista, jotka yrittivät päästä telttaan sisälle. Hieman kauempana nukkui, oksensi ja nuokkui toisen pari sataa Italialaista, jotka olivat ilmeisesti olleet saman lapun alla kahdeksalta aamulla.

Sisällä teltoissa oli kyllä ilo ylimmillään, ja aidon Saksalainen olutteltta meiningin pilaa vain kliinisyys ja kukka-asetelmien kauneus. Lisäksi tiukkojen sääntöjen puitteissa vain pöytiin tarjoillaan, eli telttaan pääsyn lisäksi on löydettävä jostain pöytä, jossa voi istua ainakin sen aikaa, että saa tilattua olusen. Tarjoilu kyllä pelaa yllättävän hyvin.

Turistikohteena Oktoberfest on kuitenkin raskas valinta. Päästäkseen moiseen juhlimiseen mukaan täytyy tosiaan varautua jonottamaan ja turhautumaan. Sanotaan, että lähdette A-luokan reissulle (B-luokan reissua ei kannata edes suunnitella) kuuden hengen porukan kanssa. Ensin jonotatte telttaan sisälle kenties reilun tunnin. Sitten etsitte epätoivoisesti pöytää, jonne edes yksi teistä pääsisi istumaan. Ette ole yksin pyrkimyksissänne, vaan hengailijoita ja paikan kysyjiä on pöydän kulmat pullollaan. Kun yksi saa paikan, voi hän luultavasti tilata koko porukalle oluset. Näin kurkun kostuketta saa jo kahden tunnin päästä. Sitten voikin ruveta pelaamaan "Mistä saadaan paikka kuudelle" peliä, jonka lopputulosta ei luultavasti kukaan enää muista. Hauskaa se varmaan on mutta helpommallakin pääsee.

Oktoberfest on vähän kuin turismilla pilattu ranta-idylli. Se tuo Münchenin täyteen kaiken maailman amatööreja. Miten muka Italialaiset viininlitkijät voisivat nauttia kunnon saksalaisista olutjuhlista? Eiväthän he voi. Lisäksi heillä ei kasva viikset, ja nahkahousutkin he ostavat vasta juhla-alueen portilta. Jos siis mielessä on ollut kulttuurimatka Oktoberfesteille, suosittelen kirjoittamaan Googleen "Stadtfest" ja valitsemaan minkä muun tahansa Baijerin kaupungin vastaavat pirskeet. Meinkinki teltassa on varmasti yhtä hyvä ja huomattavasti aidompi. Lisäksi välttyy kaikelta häslingiltä, eikä hotellistakaan tarvitse pulittaa koko omaisuutta. Eihän rauhallisen rantalomankaan unelmakohde ole Playa del Ingles.