Kamerakaupoilla oli taas kerrassaan vaikeata saada myyjä ymmärtämään, että asiakas voisi itse asiassa ottaa kameran mukaansa, maksaa ja poistua. Tuntuu siltä, että täällä nuo kaupat toimivat vain esittelypaikkoina. Niin hankalalta se välillä on myyjälle luopua rakkaasta esineestään.
Ensin odotimme n. 20 minuuttia vuoroamme tuote-esittelijöille. Kameramalli oli jo valittu esittelyhyllystä, ja kyseessä oli siis "tilattu" vempele, eli mitään arpomista ei tarvittu. Lopulta kun vuoromme tuli, kävi myyjä hakemassa kameraa, mutta se olikin varastosta loppu. Hyllyyn tästä ei mainintaa toki laitettu.
- No, entäs sitten toinen malli? Sellainen astetta parempi sitten, kiitos. Myyjä kävi minuutin verran tietokoneella, ja tuli takaisin.
- 289 euroa maksaa se malli.
- Selvä. (tämä oli kyllä jo tiedossa) Myyjän edelleen katsellessa meitä kyselevästi piti vielä tokaista - Niin, että saisiko sen mukaansa?
- Jaa, odotas minä käyn katsomassa onko sitä varastossa. Onneksi oli.
Näin vihdoin saimme kameran eteemme, ja paperisota alkoi. Tässä välissä tehtiin myyntisopimus. Paperisodan jälkeen myyjä käveli mukaamme kassalle. Kameraa hän ei vielä uskaltanut luovuttaa typerille asiakkailleen.
Vaan kassalla menikin pasmat sekaisin. Siellä oli jono. Mitäs nyt? Hän ei sentään jäänyt jonottamaan kanssamme, vaan jätti kamera vihdoin huostaamme ja toivotteli hyvää adventtia. Kuvia (eri kameralla) on täällä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
nehän tekee myyntisoppareita pre-paid-liittymistäkin.
saturnissa ne sentään uskalsi luovuttaa mulle ipodin, onhan siellä kymmenkunta vartijaa ja ainakin stasi ja varmaan kgb ja cia ja fbi ja ja ja kaikki paikalla.
tai sitten ne ei vaan luovuta sitä kaikennäköisille gangstereille.
no hoh! Eihan ne tietenkaan anna sita sulle koska sa olet auslander. Kylla saku ulkomaalaisen haistaa.
Lähetä kommentti