No nyt on auto kaikkine herkkuineen koossa. Tässäpä prosessikuvaus:
(Autokauppa)
Kun vihdoin oli auto "ostettu", oli minulla kädessäni vain kauppasopimus, jossa sitouduin maksamaan autosta, ja kauppias sitoutui tekemään katsastuksen jne.
(Vakuutusyhtiö)
Kävin hakemassa vakuutusyhtiöltä lyhytaikaisen vakuutuksen. Nämä paperit kourassa sitä odoteltiin puhelimen pirinää seuraava viikko. Ajelin siis autoa öisin unissani. Tuon vapauttavan soiton tuleessa, sain tietää, että auto on noudettavissa tiistaina. Maksu käteisellä.
(Katsastusasema)
Suuntasin maanantaina katsastusasemalle, josta sain käteeni lyhytaikaisen rekisteriotteen, (jossa siis ei ole auton tietoja) ja maksukortin.
(Kilpimyymälä)
Näiden kanssa suuntasin kilpimyymälään, josta ostin lyhytaikaiset kilvet.
(Katsastusaseman maksuautomaatti)
Kilvet kainalossa palasin takasin katsastusasemalle. Ensin menin kolmanteen kerrokseen, jossa maksoin automaattiin maksukortin vaatiman summan.
(Katsastusaseman täti)
Sitten takasin toisen kerroksen katsastustädille, joka löi tarrat kilpiin, ja sanoi, että nämä on sitten viisi päivää voimassa.
(Pankki)
Tiistaina suuntasin pankkiin, nostin tililläni lojunutta lainarahaa ja läksin junalla Frankfurtiin. Kilvet kainalossa.
(Autokauppa)
Autohan oli kaikin puolin kunnossa: on varotuskolmiota, ensiapulaukkua, katsastuslappua, huoltotodistusta ja lattiamattoja. Noh, kaiken maailman allekirjoituksia ja sitten tukku käteistä tiskin yli. Vielä varmistus, että huoltokirjaan on myös merkitty myyjän tekemä huolto. Se merkittiin. Myyjä pisti väliaikaiset kilvet kiinni, ja ne siis olivat voimassa vielä tänään +3 päivää.
(Vakuutusyhtiö)
Tänään menin taas vakuutusyhtiöön tekemään oikean vakuutuksen autolle...
(Katsastusaseman setä)
...ja sieltä katsastusasemalle. Tällä kertaa ei kilpitehdasta tarvittu, vaan kilvet sai samalta tiskiltä. (?) Sain myös kaiken maailman leimat ja paperit ja muut. Lopuksi vielä asukaspysäköintilapunkin.
(Katsastusaseman maksutiski)
Taas maksukortti kädessä maksamaan, ja sitten...
(Auto)
...kävelin kilvet kainalossa autolle ja vaihoin aidot Bayerilaiset kilvet. WÜ-DQ147. Varokaa sitä.
Verrattuna ihmisen ilmoittamiseen tähän kaupunkiin tarvittiin tähän autoprosessiin 1100% enemmän asiointikertoja. Nyt ymmärrän mitä tarkoitetaan sillä, että Saksa on autojen maa.
Viikonlopuksi lähden Zürichiin. Autobahnia. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti