keskiviikkona, heinäkuuta 05, 2006

Tag 26: Maan ristiriitaiset tunteet

Ei ehkä voi puhua maansurusta, vaikka surullisin mielin sitä ihmiset tänään toimistolle astelivatkin. Vaikka päällimmäinen fiilis onkin suru, näyttää moni olevan ylpeä siitä että Saksa pääsi näinkin pitkälle. Ylpeästi yhä Saksan liput liehuvat autoissa ja ikkunoissa, eikä ole puhettakaan, että nyt pronssipeliin valmistautuvalle joukkueelle käännettäisiin selkää.

Vaikka kokemukseni Saksalaisesta kulttuurista on rajattu vain vuoteen, täytyy sanoa, että nämä kisat ovat merkinneet terveen kansallisylpeyden nousua tässä maassa. Kun valtiovalta ja suuryritykset koittivat viime syksynä nostaa Saksalaisten omanarvontuntoa "Du bist Deutschland" (Sinä olet Saksa) mainoskampanjalla, ajatukselle naurettiin. Nyt maailmanmestaruuskisojen aikana tuo lause on pureutunut Saksalaisten sydämiin -tai ainakin lauseen merkitys, sillä mainoskampanjaa tuskin kukaan muistaa.

Suomalaiselle on aika hassun tuntuista ajatella, että kansallismielisyys urheilussa olisi jotenkin uusi ilmiö, mutta esim. eilen saksalaisessa kotikatsomossa keskusteltiin 10 minuuttia siitä miksi illan isännällä on Saksan lippu. Etenkin ihmettelyä aiheutti se että lippu on jo neljä vuotta sitten ostettu. Toki aina on kannustettu Saksaa, mutta hieman häpeillen tai "koska se on hyvä joukkue"; ei kuten nyt on kannustettu maata ja kansaa sydämen pohjasta.

Niin, ja pelistä vielä että parempi voitti, minkäs sille voit. Hienosti taisteltu!

4 kommenttia:

japa kirjoitti...

Oli ne italiaanot kyllä himpun verran parempia, mutta perkele että pistää vihaksi tuollaisen märyjoukkueen voitto.

Miten on mahdollista, että italian mammanpoikia sattuu otteluissa paljon enemmän kuin muiden maiden miehiä?

Toki saksalaisetkin (kuten lähes kaikki muutkin kisoissa pelaavat maat) syyllistyvät kalasteluun ja filmaamiseen mutta italiaanojen toiminta on aivan omaa luokkaansa. AARRGGH!

Tähän kommenttiin liittyy vahvasti tämä http://deutschelinna.blogspot.com/2006/06/tag-10-keltainen-kortti-ja-hiukset.html

Tää on ollut kisojen suurin ongelma - sikailukin on pientä. Pelaajille lisää kortteja filmaamisesta.

Kuria perkele.

japa kirjoitti...

Totta tai ei, hauska. :)
http://www.youtube.com/watch?v=QRO626ImQek

Juho kirjoitti...

Perkele, samat sanat. Kuria pitäisi olla, ja tuo itkeminen pitäisi ennen kaikkea henkisellä tasolla kieltää eikä vaan kohauttaa olkia "Tottakai, jos sillä saa kortin." Eihän itkemisellä ole pitkään aikaan saanu enää korttia vastustajallekaan.

Pirun vaikeata noista on tuomarin antaa keltasia. Mistä sen tietää koska sattuu ja koska ei.

Juho kirjoitti...

Olisikohan hyvä ratkaisu, jos lääkärin tultua kentälle pelaajan pitäisi olla "parantelemassa" seuraavat 15 minsaa.