Miksi kaikki kirjoitelmat kertoo korkeista paikoista kaupungin ympärillä. Liekö Prahan jäänteitä, mutta taidan tykätä niistä. Siis korkeista paikoista kaupungin ympärillä.
Tuon viini-kukkula Steinin lisäksi joka puolella muuallakin on kukkuloita. Frankenwarte, Gerbrunn, Höchberg. En oo kyllä varma onko noi kaupunginosia vai nimiä... Würzburgin kartta löytyy muuten täältä. Siellä on myös satelliitti-/ilmakuva eli luftbild.
Tuolla Gerbrunnin kukkulalla on sekä yliopisto, että jenkkien sotilastukikohta.
Tukikohdassa on parhaina aikoina elänyt 20 000 ihmistä. Paikassa on oma kauppakeskus, huoltoasemat, kaksi pankkia, teatteri (myös elokuville), ruokakauppa ja jopa High School. Kävimme tuolla jenkki-Bobbyn sekä suomalaisen Saaran kanssa eräänä iltana. Alkuperäinen tarkoitus oli katsastaa paljonko ne digikamerat siellä maksaa. -ja olivathan ne halvempia. Tai siis numeroina hinta oli toki kalliimpi, sillä tässä kylässähän toimii dollarit.
Portilla Securitaksen miehet tarkastivat passia ja papereita, ja päästivät sisään, kun Bobby "signed on", etten ole terroristi tai muu rikollinen. Lisäksi tietenkin katsottiin passi, kuin rajaportilla. Samaan aikaan viereisellä paikalla tutkittiiin pommikoirien kanssa pakettiautoa. Melkein kun sota olisi käynnissä.
Sisällä oli rauhallisempaa. Koulun koripallojoukkueen pojat maleksi "moolilla", tytöt vertaili käsilaukkujaan, äidit osti lapsilleen ranskalaisia, ja upseerien omakotitaloissa liehui jenkki-lippu. Pikku-Amerikka.
Matkamuistoksi ei tarttunut kameraa, mutta sen sijaan sain englanninkielisiä klassikkokirjoja, joita pitäisi kai ruveta lukemaankin. En ole vain ihan vielä ehtinyt. Nyt on menossa Memoirs of a Geisha; ehkä hieman tyttökirja, mutta aika hyvä tähän asti.
torstaina, syyskuuta 29, 2005
keskiviikkona, syyskuuta 28, 2005
Würzburgissa avattiin SubWay
Aivan tuohon kolmen korttelin päähän nykyisestä asuinsijasta aukeni viikonlopun aikana jenkkipikaruokaloiden terveellinen vaihtoehto Subway. Pieni mutta mukava paikka, jossa sitten ihmetellään, että miten niin saan valita?!
Tänään kävin työkaverin kanssa lounaalla siellä asuntojen ihmettelyn lomassa. Hyvää oli, ja halapaa. 6 inch oli 2,80.
Nyt pelaamaan sulkapalloa. Saksan kielessä on muuten hauska Salibändy-Sähly kamppailu menossa Badminton-Federball akselilla. Kannattaa siis modernina ihmisenä varmaan Suomessakin vaihtaa CV:ssä harrastukseksi se badminton.
Tänään kävin työkaverin kanssa lounaalla siellä asuntojen ihmettelyn lomassa. Hyvää oli, ja halapaa. 6 inch oli 2,80.
Nyt pelaamaan sulkapalloa. Saksan kielessä on muuten hauska Salibändy-Sähly kamppailu menossa Badminton-Federball akselilla. Kannattaa siis modernina ihmisenä varmaan Suomessakin vaihtaa CV:ssä harrastukseksi se badminton.
tiistaina, syyskuuta 27, 2005
Würzburger Stein
Würzburgin kivi. Ajeltiin sunnuntaina ylös keskustan viereistä viinikukkulaa. Tuon kiven huipulle on aika hankala löytää, ja ennenkin olen sitä yrittänyt.
Tälläkään kertaa jouduimme lopulta "ymmärtämään", että katu, jonka kyltti salli erikoisluvalla ajamisen on ihan ok... Olihan se ihan ok ainakin ensimmäiset 20 metriä. Sitten vastaan tuli traktori, kuorma-auto, pikkubussi ja hirvittävä määrä talkooväkeä. Siellä oli sadonkorjuu käynnissä. Voi sitä katseiden määrää.
Otettiin matkakumppanin kanssa itsevarma ilme, ja moikkailtiin maajusseille iloisesti tuulilasin takaa. Siinä sitten odoteltiin vuoroin traktorin, vuoroin kuorma-auton takana, ja pikkuhiljaa päästiin eteenpäin. Perillä odottikin viihtyisä ravinteli-hotelli. Neljä tähteä ja kaikki. Jäi kyllä keittiö testaamatta, kun teimme sen virheen, että katsoimme ensin hinnat.
Noh, kumma kyllä saksalaiset ei niinkään tähän puuttuneet. Katselivat vaan pitkään.
Tälläkään kertaa jouduimme lopulta "ymmärtämään", että katu, jonka kyltti salli erikoisluvalla ajamisen on ihan ok... Olihan se ihan ok ainakin ensimmäiset 20 metriä. Sitten vastaan tuli traktori, kuorma-auto, pikkubussi ja hirvittävä määrä talkooväkeä. Siellä oli sadonkorjuu käynnissä. Voi sitä katseiden määrää.
Otettiin matkakumppanin kanssa itsevarma ilme, ja moikkailtiin maajusseille iloisesti tuulilasin takaa. Siinä sitten odoteltiin vuoroin traktorin, vuoroin kuorma-auton takana, ja pikkuhiljaa päästiin eteenpäin. Perillä odottikin viihtyisä ravinteli-hotelli. Neljä tähteä ja kaikki. Jäi kyllä keittiö testaamatta, kun teimme sen virheen, että katsoimme ensin hinnat.
Noh, kumma kyllä saksalaiset ei niinkään tähän puuttuneet. Katselivat vaan pitkään.
maanantaina, syyskuuta 26, 2005
Asuntoja
Viikonloppuna kävin katsomassa asuntoja. Tämä on kyllä kaukana Saksalaisesta säästäväisyydestä. Ei riitä, että pitää itse hommata oma keittiö. Tämän lisäksi teoriassa vuokrasopimuksissa usein lukee, että vuokralaisen on pois muutettaessa revittävä tapetit irti seinistä.
Kävin katsomassa yhtä asuntoa, jossa oli entisen vuokralaisen keittiö ja lattia! Siis lattia! Lattian omistaa vuokralainen, ja jos en uutena vuokralaisena maksa hänen pyytämäänsä summaa, niin ex-vuokris repii lattian irti.
Kolme asuntoa ovat olleet muuten kunnossa, mutta tapetit on revitty irti. Sitten pitäisi siis ensi töikseen ruveta tapetointi-hommiin. Kyllähän Suomessakin vuokrataan "pintaremonttia vaativia" kämppiä, mutta ainakin siitä kerrotaan jo ilmoituksessa.
Kävin katsomassa yhtä asuntoa, jossa oli entisen vuokralaisen keittiö ja lattia! Siis lattia! Lattian omistaa vuokralainen, ja jos en uutena vuokralaisena maksa hänen pyytämäänsä summaa, niin ex-vuokris repii lattian irti.
Kolme asuntoa ovat olleet muuten kunnossa, mutta tapetit on revitty irti. Sitten pitäisi siis ensi töikseen ruveta tapetointi-hommiin. Kyllähän Suomessakin vuokrataan "pintaremonttia vaativia" kämppiä, mutta ainakin siitä kerrotaan jo ilmoituksessa.
keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005
Pankkiyhteydet
Aina kun menee ulkomaille, niin valittaa siitä, kuinka homma ei toimi pankkikorttien, tilien, maksuliikenteen ja muun kanssa. No niin toki täälläkin. KV-kortit toimii todella harvassa paikassa. Kaupat mainostavat mynntivalttina, jos heillä sattuu paikallinen EC kortti toimivan.
Mutta jotain täällä on osattu paljon paremmin kuin Suomessa. Nimittäin suoraveloitus.
Suoraveloitussopimuksia ei suurimmassa osassa tapauksia tarvitse erikseen tehdä, vaan esim. Autoa rekisteröidessä lomakkeessa oli valmiina paikka, johon syötti tilinumeron ja allekirjoitti veloitussopimuksen. Samoin kännykkäliittymässä, kuntosalikortissa, bussikortissa.
Maksuja ei siis välttämättä voi maksaa kätevästi netissä, mutta useimmiten niitä ei tarvitse maksaa ensinkään. Vielä kun ei tilin saldo laskisi..
Mutta jotain täällä on osattu paljon paremmin kuin Suomessa. Nimittäin suoraveloitus.
Suoraveloitussopimuksia ei suurimmassa osassa tapauksia tarvitse erikseen tehdä, vaan esim. Autoa rekisteröidessä lomakkeessa oli valmiina paikka, johon syötti tilinumeron ja allekirjoitti veloitussopimuksen. Samoin kännykkäliittymässä, kuntosalikortissa, bussikortissa.
Maksuja ei siis välttämättä voi maksaa kätevästi netissä, mutta useimmiten niitä ei tarvitse maksaa ensinkään. Vielä kun ei tilin saldo laskisi..
tiistaina, syyskuuta 20, 2005
Kuka tätä maata johtaa
Vaalit oli ja meni, ja nyt pitäisi olla selvillä suunta, johon tämä valtio kehittyy. Vaan eipä ole.
Schröderin puolue totesi, että koska Henkelin Union (CDU ja CSU) koostuu kahdesta eri puolueesta, niin hänen puolueensa on isoin. Väite on niin vääristelevä, että se muistuttaa minua eräästä viiksivallusta, joka aikaisemmin vedätti kansaa vastaavilla valheilla.
CDU toimii Baijerissa nimellä CSU, eli kyseessä on täsmälleen sama puolue, eikä siitä pääse mihinkään. Vähän kuin Kokoomus on Helsingin yliopistossa "Kansalliset ylioppilaat". Totta on vain se, että Henkelin valikampanja meni myttyyn. Ennustettua selkeää voittoa ei tullut, vaan monet käänsivät takkinsa viime hetkellä Schröderin olemassa olevan vallan puoleen.
NYt sitten arvotaan, notta mistä puolueista hallitus koostuu. Hauskin ehdotus on mielestäni oikeistolainen Jamaica -hallitus: vihreä (vihreät), keltainen (FDP) ja musta(CDU) kanslerina Henkel. Reggea, ok.
Schröderin puolue totesi, että koska Henkelin Union (CDU ja CSU) koostuu kahdesta eri puolueesta, niin hänen puolueensa on isoin. Väite on niin vääristelevä, että se muistuttaa minua eräästä viiksivallusta, joka aikaisemmin vedätti kansaa vastaavilla valheilla.
CDU toimii Baijerissa nimellä CSU, eli kyseessä on täsmälleen sama puolue, eikä siitä pääse mihinkään. Vähän kuin Kokoomus on Helsingin yliopistossa "Kansalliset ylioppilaat". Totta on vain se, että Henkelin valikampanja meni myttyyn. Ennustettua selkeää voittoa ei tullut, vaan monet käänsivät takkinsa viime hetkellä Schröderin olemassa olevan vallan puoleen.
NYt sitten arvotaan, notta mistä puolueista hallitus koostuu. Hauskin ehdotus on mielestäni oikeistolainen Jamaica -hallitus: vihreä (vihreät), keltainen (FDP) ja musta(CDU) kanslerina Henkel. Reggea, ok.
sunnuntai, syyskuuta 18, 2005
Stadtfest
Strassenfest on nöyhtää, kun koko kaupunki juhlii.
Osaa ne Saksalaiset jotain myydä. Würressä oli tänä viikonloppuna Strassenfest, jossa kaikki keskustan yrittäjät laajensi liikettään kadulle päin. Lisäksi yllättävän monessa kulmassa oli bändilava ja bändit soitteli joka kadunkulmassa. Hieno juhla ja aivan keskustassa kaikkien nenän edessä!
Varsinainen myyntivaltti oli viinin-teko-jäte, jonka nimeä siis en muista. Ulkonäöltään kiljua muistuttavaa ainetta saa nyt muutaman viikon ajan maistella. Se on tavaraa, joka jää käsittääkseni tynnyreistä(?)/käymisastioista(?) yli kun viiniä pullotetaan(?). Se on siis niin pahaa, ettei kelpaa pullotettavaksi, mutta voihan siitäkin ottaa sen pari euroa lasi. (ja kolmen euron lasi-pantin)
Ei vaan hyvää se on!
Osaa ne Saksalaiset jotain myydä. Würressä oli tänä viikonloppuna Strassenfest, jossa kaikki keskustan yrittäjät laajensi liikettään kadulle päin. Lisäksi yllättävän monessa kulmassa oli bändilava ja bändit soitteli joka kadunkulmassa. Hieno juhla ja aivan keskustassa kaikkien nenän edessä!
Varsinainen myyntivaltti oli viinin-teko-jäte, jonka nimeä siis en muista. Ulkonäöltään kiljua muistuttavaa ainetta saa nyt muutaman viikon ajan maistella. Se on tavaraa, joka jää käsittääkseni tynnyreistä(?)/käymisastioista(?) yli kun viiniä pullotetaan(?). Se on siis niin pahaa, ettei kelpaa pullotettavaksi, mutta voihan siitäkin ottaa sen pari euroa lasi. (ja kolmen euron lasi-pantin)
Ei vaan hyvää se on!
lauantaina, syyskuuta 17, 2005
Saksalainen ei osaa myydä
Ei ihme, että Saksan valtakunnan taloudella menee huonosti. Eihän täällä kehoteta kuluttamaan.
Kävin eilen kuntosalilla, jonka olen valinnut omakseni tässä kaupungissa. Tämä oli kolmas kerta kun käyn samassa paikassa. Sanoin, että joo, olen ollut täällä ennenkin, ja taas tahtoisin treenaamaan. Noh, tyttö kysyy, että haluatko treenata ilman valmentajaa, vai sen kanssa. Ilman tietty.
Reenien jälkeen palautan avainta ja kysyn, että mites toi jäsenyys menee, ja miten se hoidetaan. Tyttö siinä mutristaa, että joo-o, tota, kun siihen pitää sitten tehdä vuoden sopimus, ja sitten se on niinku 15,90(!!!) kuussa, ja pankkiyhteydet, ja...
Minä sitten kysymään, että koskas sen voisi tehdä. "Koska vaan, joo, tule tekemään vaan. Vaikka jo huomenna!". Noh, jälleen kerran poistun paikalta ja mietiskelen, että montako kertaa pitää käydä, että sitä kutsuttaisiin heti viereiseen koppiin tekemään. En kyllä valita. Tulee se hiki näinkin.
Samoin olen tässä soitellut asuntoja. Kahdesti olen jo saanut luurin korvaani, koska en puhu täydellistä saksaa. Tämä nyt on täysin normaalia. Jos pääsen sanomaan, että olen suomesta ja töissä, niin se yleensä auttaa. Yksi vuokravälittäjäfirma vei kuitenkin myyntitaidoilla voiton.
Kerroin olevani kiinnostunut asunnosta, ja ensimmäinen tyly lause välittäjältä oli "Se on hiilillä lämmitettävä talo"
Noh, olin aika tyrmistynyt, että mitäs tuohon nyt sanoisi. Kyselin sitten, että onko kellarissa joku hiililämmitin vai?
"Ei kun pitää itse kantaa hiilet ylös ja polttaa"
Noh, sinänsä ihan hyvä kun mainitsi, turhaan olisi mennyt katsomaan. Kysyin sitten, että onko teillä muita vastaavia asuntoja, johon nainen tokaisi "Ei ole"
Ei tartte auttaa. Luulisi että täällä normaali 2 kk.n välityspalkkio kiinnostaisi.
Kävin eilen kuntosalilla, jonka olen valinnut omakseni tässä kaupungissa. Tämä oli kolmas kerta kun käyn samassa paikassa. Sanoin, että joo, olen ollut täällä ennenkin, ja taas tahtoisin treenaamaan. Noh, tyttö kysyy, että haluatko treenata ilman valmentajaa, vai sen kanssa. Ilman tietty.
Reenien jälkeen palautan avainta ja kysyn, että mites toi jäsenyys menee, ja miten se hoidetaan. Tyttö siinä mutristaa, että joo-o, tota, kun siihen pitää sitten tehdä vuoden sopimus, ja sitten se on niinku 15,90(!!!) kuussa, ja pankkiyhteydet, ja...
Minä sitten kysymään, että koskas sen voisi tehdä. "Koska vaan, joo, tule tekemään vaan. Vaikka jo huomenna!". Noh, jälleen kerran poistun paikalta ja mietiskelen, että montako kertaa pitää käydä, että sitä kutsuttaisiin heti viereiseen koppiin tekemään. En kyllä valita. Tulee se hiki näinkin.
Samoin olen tässä soitellut asuntoja. Kahdesti olen jo saanut luurin korvaani, koska en puhu täydellistä saksaa. Tämä nyt on täysin normaalia. Jos pääsen sanomaan, että olen suomesta ja töissä, niin se yleensä auttaa. Yksi vuokravälittäjäfirma vei kuitenkin myyntitaidoilla voiton.
Kerroin olevani kiinnostunut asunnosta, ja ensimmäinen tyly lause välittäjältä oli "Se on hiilillä lämmitettävä talo"
Noh, olin aika tyrmistynyt, että mitäs tuohon nyt sanoisi. Kyselin sitten, että onko kellarissa joku hiililämmitin vai?
"Ei kun pitää itse kantaa hiilet ylös ja polttaa"
Noh, sinänsä ihan hyvä kun mainitsi, turhaan olisi mennyt katsomaan. Kysyin sitten, että onko teillä muita vastaavia asuntoja, johon nainen tokaisi "Ei ole"
Ei tartte auttaa. Luulisi että täällä normaali 2 kk.n välityspalkkio kiinnostaisi.
perjantaina, syyskuuta 16, 2005
Amerikkalaiset päivällisellä
Rednecks. White-trash. Hilly-billies.
Sellaisiako ne jenkkkisotilaat on? No, niiden kanssa kävin kuitenkin syömässä eilen. Itse asiassa aivan vahingossa. Yksi näistä tutummista Amerikan ihmeistä nimittäin huikkasi minut terassille, millä heitä istui kokonainen joukko odottelemassa tarjoilijaa.
Jenkki-sotilaille tyypillistä tässä maassa on, että omassa tukikohdassa löytyy kaikki mitä ihminen tarvitsee. Uskon, että tukikohdissa elää monta sotilasta, jotka eivät koko aikana käy muurien ulkopuolella. Jos käyvätkin, niin ainakin vain porukan mukana "ohjatuilla retkillä."
Mentaliteetti on kuten supervallalla muuallakin maailmassa: mahdollisimman vähän kontaktia paikallisen väestön kanssa tarkoittaa mahdollisimman vähän ongelmia PR:n suhteen sekä mahdollisimman vapaasti liikkuvaa sotavoimaa. Ero Saksan ja Korean, Afganistanin, Panaman tmv:n välillä on, että täällä jenkit ovat olleet jo vuodesta 1945, ja lisäksi he ovat länsimaisen kulttuurin keskellä, vieläpä (tähän maailman aikaan) paikallisen väestön yleisesti "hyväksymänä".
Ymmärrän toki armeijan motiivin armeijan erottamisesta ympäröivästä kulttuurista. Ihmetellä silti täytyy sitä suurta osaa sotilaista, jotka eivät välitä astua muurien ulkopuolelle. (joka siis on täysin sallittua) Eikö jenkkikouluissa istuteta köyhimpienkin white trashien päähän sitä pientä Kolumbusta, joka tahtoisi löytää jotain uutta ympäriltänsä?
Vaan oli se tarjoilijan ja schnitzelin odottelukin raskasta. Palvelu kun ei täällä Euroopassa pelaa. Beissillä olisi Taco Bell.
Sellaisiako ne jenkkkisotilaat on? No, niiden kanssa kävin kuitenkin syömässä eilen. Itse asiassa aivan vahingossa. Yksi näistä tutummista Amerikan ihmeistä nimittäin huikkasi minut terassille, millä heitä istui kokonainen joukko odottelemassa tarjoilijaa.
Jenkki-sotilaille tyypillistä tässä maassa on, että omassa tukikohdassa löytyy kaikki mitä ihminen tarvitsee. Uskon, että tukikohdissa elää monta sotilasta, jotka eivät koko aikana käy muurien ulkopuolella. Jos käyvätkin, niin ainakin vain porukan mukana "ohjatuilla retkillä."
Mentaliteetti on kuten supervallalla muuallakin maailmassa: mahdollisimman vähän kontaktia paikallisen väestön kanssa tarkoittaa mahdollisimman vähän ongelmia PR:n suhteen sekä mahdollisimman vapaasti liikkuvaa sotavoimaa. Ero Saksan ja Korean, Afganistanin, Panaman tmv:n välillä on, että täällä jenkit ovat olleet jo vuodesta 1945, ja lisäksi he ovat länsimaisen kulttuurin keskellä, vieläpä (tähän maailman aikaan) paikallisen väestön yleisesti "hyväksymänä".
Ymmärrän toki armeijan motiivin armeijan erottamisesta ympäröivästä kulttuurista. Ihmetellä silti täytyy sitä suurta osaa sotilaista, jotka eivät välitä astua muurien ulkopuolelle. (joka siis on täysin sallittua) Eikö jenkkikouluissa istuteta köyhimpienkin white trashien päähän sitä pientä Kolumbusta, joka tahtoisi löytää jotain uutta ympäriltänsä?
Vaan oli se tarjoilijan ja schnitzelin odottelukin raskasta. Palvelu kun ei täällä Euroopassa pelaa. Beissillä olisi Taco Bell.
keskiviikkona, syyskuuta 14, 2005
Suden Aika
Huomasinpa tuossa eilen, että lauantaina 24.9. on paikallisesssa konsertti-tarjonnassa suomalainen esiintyjä Suden Aika lauleskelemassa jossakin päin kaupunkia. Pitääkö sitä mennä kuunteleen?
tiistaina, syyskuuta 13, 2005
Vaalit
Täällä on vaalihuumaa!
Vaalihuuma tarkoittaa mm. sitä, että politiikkojen puheita kuulee radiossa, ihmiset väittelevät veroista ja tietenkin kadunkulmissa on perinteisiä mainoksia, joissa luvataan kymmenen hyvää.
Tänään työmatkalla oli torille rakenteilla iso lava. Lavoja on tullut ja mennyt viime viikkoina useita. Tänään rakennettavalla lavalla huutelee CSU:n herrat. Hauskinta tuossa poliittisessa touhussa on, että vaikka tilaisuus on torilla, ja tarkoitettu toki kaikille, on lavan edessä erikseen aidattu alue, jonne otetaan sisälle vain "puolueen ystäviä". Näin varmistetaan suosiollinen yleisö ainakin lähietäisyydellä. Tutut tavat ovat siis voimissaan...
Tämän lisäksi hauskaa on suoruus: Kritiikkiä ei säästellä. Vastapuolen virheet ja "tilastotieto" tuodaan esille suomalaisittain henkilökohtaisuuksiin menevällä tavalla. Tämä johtaa siihen, että poliitikot tappelevat kovin inhimillisesti, ja tavallinen kansa ymmärtää heitä. Näin kansa tekee päätöksensä itsenäisesti sen perusteella mitä on puheista mieltä (ja millä fiiliksellä niitä sattuu kuulemaan). Väliin ei tarvita iltapäivälehtiä, jotka Suomessa kaivavat esiin poliitikkojen hiuksen hienot mielipide-erot.
En kyllä tiedä onko se välttämättä hyvä asia, että tulkinta jätetään yksittäiselle kansalaiselle. 50% ihmisistä kun on keskimääräistä tyhmempiä. Mikä prosenttimäärä on johdateltavissa harhaan? Kaikki markkinoinnin keinot on käytössä.
Angie puhuu työpolitiikkaa Olisi hieno joskus kuulla suomenkielisissäkin vaalipuheista tällaista paloa!
torstaina, syyskuuta 08, 2005
Airport
Oli tuossa välipäivä, ja riennettiin jälleen Airportin tanssi-paratiisiin heiluttamaan pyllyä. Enemmän tietenkin heilutettiin niskoja. Tehtiin siis ns. Chick-Checkiä, joka on Neu-Deutschia, kuten esimerkiksi Das Homepage ja Chatten. Mukana oli yks Britti ja täällä asuva Johanna.
Tykästyin valtavasti mahdollisuuteen käydä ulkona savuisesta yökerhosta, ja jäädä rauhallisella paikalla olevalle terassille notkumaan ja istuskelemaan. Terassille oli rakennettu biitsimäinen tunnelma hiekkoineen ja palmuineen. Siinä oli fiilistä.
Airportin kotisivut
Tulen huomenna Suomeen häihin (en omiini). Mitäs tehtäis?
Tykästyin valtavasti mahdollisuuteen käydä ulkona savuisesta yökerhosta, ja jäädä rauhallisella paikalla olevalle terassille notkumaan ja istuskelemaan. Terassille oli rakennettu biitsimäinen tunnelma hiekkoineen ja palmuineen. Siinä oli fiilistä.
Airportin kotisivut
Tulen huomenna Suomeen häihin (en omiini). Mitäs tehtäis?
keskiviikkona, syyskuuta 07, 2005
www.suomalaiset.de
Frankfurtin illassa lauantaina Fox & Hound -brittibaari täyttyi suomalaisista. Tosin ensin täyttyi terassi, koska se oli ennen ovea.
Paikalla oli opiskelijoita, työläisiä ja pakolaisia, jota kutakin yhdisti jonkinlainen side Suomeen. Ex-vaimo tai työkaveri oli ihan tarpeeksi. Suurin osa toki oli täysin suomalaisia, jotka ovat tänne "Horstilaan" jotakin kautta eksyneet.
Mukava ja olusen täytteinen ilta oli edessä. Aamun pikkutunneilla lähdettiin vielä Saxenhauseniin etsimään meisinkiä. Saxenhausen on vähän kuin Quartier Latin Pariisissa. Pieniä katuja täynnä pieniä baareja.
Kuvia on täällä Finnstinct
Paikalla oli opiskelijoita, työläisiä ja pakolaisia, jota kutakin yhdisti jonkinlainen side Suomeen. Ex-vaimo tai työkaveri oli ihan tarpeeksi. Suurin osa toki oli täysin suomalaisia, jotka ovat tänne "Horstilaan" jotakin kautta eksyneet.
Mukava ja olusen täytteinen ilta oli edessä. Aamun pikkutunneilla lähdettiin vielä Saxenhauseniin etsimään meisinkiä. Saxenhausen on vähän kuin Quartier Latin Pariisissa. Pieniä katuja täynnä pieniä baareja.
Kuvia on täällä Finnstinct
lauantaina, syyskuuta 03, 2005
10.9. loppu röökaaminen
Johannan kanssa ollaan tässä mietitty, että nyt sen on loputtava kokonaan. Tupakoinnin siis.
Tupakoinnin lopettaminen on oikeasti suhteellisen helppoa. Tarvitaan vain neljä viikkoa:
Viikon verran neulojen tökkimistä silmiin
Toinen viikko kokovartalokutinaa, jota et voi raapia
Kolmas viikko kuolemanväsymystä
Neljäs viikko nuorallakävelyä
Ikävä puoli näissä neljässä viikossa on se, että ne eivät tule järjestyksessä, vaan yksi jokaisen viikon jokaisesta minuutista tulee epämääräisessä järjestyksessä. Lisäksi nämä yhteensä 672 tuntia jakautuu kenties noin 3-6:n kuukauden jaksolle. Jokaisen niiden aikana uskot, että kaikki parantuu kun sytytät röökin.
EIkö kuullosta helpolta? No on se. Suhteellisesti. Tupakoinnin lopettamisen ihanuus on aivan valtava. Neljän viikon panoksella saat enemmän kuin saisit neljässä viikossa aikaan tekemällä jotain muuta. Lista on loputon. Tiedät sen kyllä. Parasta on kuitenkin se, että nämä edut jatkuvat koko loppuelämän. Se tarkoittaa 25 vuotiaalla herralla:
271.735 keuhkonmyrkytys sessiota vähemmän
411.720 tuntia parempaa kuntoa
68.620 euroa, jonka voit käyttää mihin huvittaa
411.720 tuntia kauniimpaa ihoa
4.000 vaarallista ainetta vähemmän kehossasi jatkuvasti
411.720 tuntia parempaa itsetuntoa
51.465 paremmalta maistuvaa ateriaa
1.358.676 minuuttia enemmän aikaa muuhun kuin tupakointiin
411.720 tuntia ilman tupakanhimoa
4.888 rakastelukertaa paremmalla potenssilla
1.105 rakastelukertaa enemmän
5-10 kertaa pienempää syöpäriskiä
411.720 tuntia ilman tupakkayskää
137.240 tuntia kauniimpaa hymyä
68.620 tuntia enemmän hymyä
61.144,8 tuntia lisää elämää
Mikäs meitä auttaa tässä neljän viikon mitättömässä, mutta vaikeassa panostuksessa?
Suunnitelmallisuus
Kun on olemassa deadline, lopettaminen on varmempaa. Asetetaan päivä, jolloin sauhuttelu loppuu. Mietitään sitä päivää päivittäin, kunnes se tulee vastaan. (sen jälkeen lopettamisen miettiminen onkin automaattista)
Julkisuus
Tavoitteen vieminen loppuunsa vaatii, että tavoite on julkinen. Jos kukaan ei tiedä, että joku päivä sinun piti tehdä jotain, ei sitä tarvitse tehdä. Morgen Morgen nur nicht heute, sagen immer faule leute. Päätöksestä ja päivämäärästä pitää puhua kaikille. Sen voi esimerkikis julkaista internet sivuilla.
Pitkäjänteisyys
Tupakointi loppuu vain käytännössä sinä päivänä kun et enää laita tupakkaa huulillesi. Ajatuksissaan tupakoi vielä pitkään. Jokaisen päivän päätteeksi, alussa jokaisen minuutin päätteeksi on syytä muistuttaa itseään noista hyvistä asioista.
Kieltäytyminen
Todellisuus on alussa jatkuvaa kieltäytymistä. Kiellä se tupakointi itseltäsi aina kun tekee mieli. Tekosyitä tulee koko ajan, eikä niistä ole mitään helppoa keinoa pois. Pitää vaan pysyä kovana. Ja jos sortuu, niin seuraavalla kerralla kieltäytyy.
Korvaavat aineet
Mikä tahansa on parempi kuin röökaaminen. Nikotiinituotteet, lenkillä käynti, karkki, purkka, viini, punnerrukset, ihan mikä vaan on lopulta terveellisempää. Salli ne.
Lopeta kanssamme!
Tupakoinnin lopettaminen on oikeasti suhteellisen helppoa. Tarvitaan vain neljä viikkoa:
Ikävä puoli näissä neljässä viikossa on se, että ne eivät tule järjestyksessä, vaan yksi jokaisen viikon jokaisesta minuutista tulee epämääräisessä järjestyksessä. Lisäksi nämä yhteensä 672 tuntia jakautuu kenties noin 3-6:n kuukauden jaksolle. Jokaisen niiden aikana uskot, että kaikki parantuu kun sytytät röökin.
EIkö kuullosta helpolta? No on se. Suhteellisesti. Tupakoinnin lopettamisen ihanuus on aivan valtava. Neljän viikon panoksella saat enemmän kuin saisit neljässä viikossa aikaan tekemällä jotain muuta. Lista on loputon. Tiedät sen kyllä. Parasta on kuitenkin se, että nämä edut jatkuvat koko loppuelämän. Se tarkoittaa 25 vuotiaalla herralla:
Mikäs meitä auttaa tässä neljän viikon mitättömässä, mutta vaikeassa panostuksessa?
Suunnitelmallisuus
Kun on olemassa deadline, lopettaminen on varmempaa. Asetetaan päivä, jolloin sauhuttelu loppuu. Mietitään sitä päivää päivittäin, kunnes se tulee vastaan. (sen jälkeen lopettamisen miettiminen onkin automaattista)
Julkisuus
Tavoitteen vieminen loppuunsa vaatii, että tavoite on julkinen. Jos kukaan ei tiedä, että joku päivä sinun piti tehdä jotain, ei sitä tarvitse tehdä. Morgen Morgen nur nicht heute, sagen immer faule leute. Päätöksestä ja päivämäärästä pitää puhua kaikille. Sen voi esimerkikis julkaista internet sivuilla.
Pitkäjänteisyys
Tupakointi loppuu vain käytännössä sinä päivänä kun et enää laita tupakkaa huulillesi. Ajatuksissaan tupakoi vielä pitkään. Jokaisen päivän päätteeksi, alussa jokaisen minuutin päätteeksi on syytä muistuttaa itseään noista hyvistä asioista.
Kieltäytyminen
Todellisuus on alussa jatkuvaa kieltäytymistä. Kiellä se tupakointi itseltäsi aina kun tekee mieli. Tekosyitä tulee koko ajan, eikä niistä ole mitään helppoa keinoa pois. Pitää vaan pysyä kovana. Ja jos sortuu, niin seuraavalla kerralla kieltäytyy.
Korvaavat aineet
Mikä tahansa on parempi kuin röökaaminen. Nikotiinituotteet, lenkillä käynti, karkki, purkka, viini, punnerrukset, ihan mikä vaan on lopulta terveellisempää. Salli ne.
Lopeta kanssamme!
perjantaina, syyskuuta 02, 2005
On viikonloppu eessä taas....
Jhuu...
Se on kuulkaa tänä viikonloppuna vuorossa Pimp My Saturday, elikkäs Pimppi. Frankfurtin suomalaisten pirskeet paikallisessa kuppilassa. Minulla ei ole oikein käsitystä mitä siellä tapahtuu, mutta yleensä kun suomalaisia on koolla, niin silloinhan juodaan toki viinaa. Ja kun kyseessä on etkot, niin varmaan aika paljon.
Täältä löytyy viime kertaisia kuvioita joihin en itse päässyt mukaan.
Sitä ennen pitää kuitenkin ostaa yksi cappuccino kone. Saunamajuri on vaihtanut nimittäin saunakaljat espressoon, ja pitää tuoda sille oikein sellainen helvetinkone, että maistuu varmasti. Muistakaa siis kävästä Tolosen perheessä aamukahvilla maanantaista 11.9. alkaen.
Se on kuulkaa tänä viikonloppuna vuorossa Pimp My Saturday, elikkäs Pimppi. Frankfurtin suomalaisten pirskeet paikallisessa kuppilassa. Minulla ei ole oikein käsitystä mitä siellä tapahtuu, mutta yleensä kun suomalaisia on koolla, niin silloinhan juodaan toki viinaa. Ja kun kyseessä on etkot, niin varmaan aika paljon.
Täältä löytyy viime kertaisia kuvioita joihin en itse päässyt mukaan.
Sitä ennen pitää kuitenkin ostaa yksi cappuccino kone. Saunamajuri on vaihtanut nimittäin saunakaljat espressoon, ja pitää tuoda sille oikein sellainen helvetinkone, että maistuu varmasti. Muistakaa siis kävästä Tolosen perheessä aamukahvilla maanantaista 11.9. alkaen.
torstaina, syyskuuta 01, 2005
Wein Parade
Frankkoonialainen viini on aikasta hyvää.
Täällä on kesäisin Wein Festejä miltei joka viikonloppu. Viereiset rinteethän ovat täynnä viiniviljelyksiä, ja sitä kautta oman viininsä promoottoreita riittää. Käväsinpäs eräällä tuollaisella, ja maistelin ensimmäistä kertaa hieman kalliimpaa valkkaria.
Frankoonialainen viini oli ainakin minulle täysin uusi tuttavuus. Alkon valikoimista löytyy yksi pullo, jota kyllä uskallan suositella: (vaikka en ihan tätä ole maistanutkaan)
Juliusspital Würzburger Stein Riesling Kabinett 16,80 euroa
- Vaaleanviherkeltainen; hieman kehittynyt
- Tuoksu: runsaan hedelmäinen
- Maku: kuiva, miellyttävän hapokas, kypsän sitruksinen, mineraalinen, hienostunut
- Rypäleet: Riesling (100 %)
Vuosikerta 2003 on kuulemma niin hyvää, että sitä on ostettu varastot tyhjiksi. Alkon nettisivut sitä vielä lupaavat olevan tarjolla. Että ei kun A-valintaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
